keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Sydney, here we are!

Elossa ollaan! Päästiin turvallisesti Sydneyyn ja majoitukseen. Lentokentältä ulos astuessa ei tiennyt miten päin olla, itkeäkö onnesta vaiko nauraa täysillä, niin hyvä fiilis oli. Nykyinen majapaikka on Airbnb:n kautta hankittu (molemmille eka kerta Airbnb:tä), siisti ja meille sopiva, noin 30min junayhteyden päässä keskustasta. Vaatimaton 29,5h matkustusaika oli sen verran uuvuttava, että ensimmäinen päivä meni pääasiassa voimia kerätessä ja ympäristöön tutustuessa.

Sydneyssä olemme hikoilleet kuin pienet siat, mikä on ehkä ymmärrettävää koska lämpötilaero verrattuna Suomeen oli melkein 60 astetta. Jäätävästä pakkasesta hillittömään lämpöön. Taas pitää miettiä itkeäkö onnesta vaiko nauraa täysillä. Sää on muutenkin ollut suhteellisen vaihteleva, välillä paistaa aurinko ja välillä ukkostaa ja sataa. Sydneyn oopperatalolla ja satamassa katselimme muun muassa mahtavaa ukkosmyrskyä, joka alkoi ja loppui hyvin nopeasti.


Sydneyssä olemme tutkineet paikallisia nähtävyyksiä, ja käyneet esimerkiksi Oopperatalolla, Harbour Bridgellä, Bondi Beachilla ja Darling Harbourissa. Kävelimme myös Manly Scenic Walkwayn Manly Beachilta Spit Bridgelle: maisemat olivat aivan mahtavat, reitti kulki välillä meren rannassa ja välillä metsässä. Tapasimme myös Elisan ystävän Jonathanin, joka on ammatiltaan näyttelijä, ja joka esitteli meille keskustaa ja kertoi elämästään Australiassa. Kävimme myös katsomassa hänen näytelmänsä the Fantasticks, joka oli aivan huikean hauska ja viihdyttävä! Jonathan tarjosi meille myös kierroksen Sydneyn Newtownissa ja yritti opettaa meitä jopa paikallisille tavoille, nimittäin katsomaan krikettiä ja juomaan australialaista olutta. Hän antoi muutenkin hyvän kuvan rennosta, kohteliaasta ja hyväntuulisesta australialaisesta, ja hänen kanssaan tuli naurettua todella paljon.

Olemme myös saaneet ensimmäiset rusketusraitamme. Tai no, vielä toistaiseksi ravunpunaiset raidat, mutta kyllä ne vielä rusketukseksi muuttuvat. Bondi beachilla oli osuutensa asiaan, ja vaikka kuinka yritimme käyttää aurinkorasvaa, ei se auttanut. Maitovalaista tuli rapuja ja toivottavasti jossain vaiheessa väri muuttuu kauniiksi maitokahviksi. Tällä kertaa teki mieli vain itkeä, koska nukkuminen palaneen selän, pakaroiden, hartioiden ja naaman kanssa sattui.


Olemme yrittäneet selvittää asuntoa Uudesta-Seelannista, koska yliopisto ei pystynyt tarjoamaan kuin Elisalle asuntoa opiskelija-asuntolasta, ja joka todettiin liian kalliiksi ja hankalaksi. Niimpä olemme nyt pyrkineet tutustumaan asuntotarjontaan täältä käsin, ja ottaneet yhteyttä kahteen norjalaiseen tyttöön jotka ovat samassa tilanteessa kuin me; toistaiseksi asunnottomia vaihto-opiskelijoita. Tarkoituksena olisi vuokrata jokin yhteinen asunto, jossa voisimme mahdollisesti elää sulassa sovussa, ja opiskelijabudjettiin sopivalla hinnalla. Tunsimme pohjoismaalaista yhtenäisyyttä kun he kertoivat, että olivat myös palaneet ollessaan ensikosketuksissa auringon kanssa, luottamus välillemme on jo siis lähes syntynyt. He ovat jo Aucklandissa, joten he pääsevät myös asuntonäyttöihin ja hoitamaan asiaa kätevämmin kuin me.

       

Sydney olisi tarkoitus jättää pian taakse, sillä huomenna torstaina lennämme Melbourneen jatkamaan tähän kenguruiden omistamaan maahan tutustumista. Vaikka yhtäkään yksilöä ei vielä ole näkynyt. Ehkä Melbournessa näkyisi, toivotaan niin.

Cheers,
Elisa & Riikka

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti